Työyhteisötaidot
Tiimityö on joukkuelaji

1. Keskity tehtäviisi ja ymmärrä niiden merkitys yhteisten tavoitteiden kannalta

Sinun työpanoksellasi on väliä siinä missä toistenkin. Organisaatio on elävä kokonaisuus, joka järjestäytyy eri tehtävien ja roolien avulla. 

Toimivassa työyhteisössä ei tehdä turhaa, tuottamatonta työtä. Työyhteisön aika ja energia kohdennetaan tavoitteiden kannalta kestävästi. Kaikki toiminta palvelee tavoitettaan - viime kädessä asiakkaan etua, jonka toteutuminen määrää lopulta työn arvon.

2. Noudata yhteisösi pelisääntöjä

Jotta työ sujuisi ja olisi palkitsevaa tekijöilleen, heidän on voitava myös ennakoida riittävästi eri tekijöiden toimintoja. Yleistäen voisi sanoa, että mitä villimpää sooloilua työyhteisössä tavataan, sitä hankalammin prosessit yleensä etenevät.

Pelisääntöihin sisältyvät tavallisesti odotukset esimerkiksi siitä, että yhteisiin kokouksiin tullaan ajoissa. Ajoissa tulemisen tärkeys ei typisty vain siihen, että asiat saadaan tehtyä ajallaan vaan kyse on myös siitä, millä tavoin osoitat arvostusta muille työtovereillesi. Hyvä työyhteisö on joukkuelaji, joka tuntee pelisysteeminsä ja sitoutuu siihen. 

Täsmällisyyden noudattaminen kuvaa hyvin myös sitä, miten työyhteisön toimivuutta vahvistavat asiat ovat loppujen lopuksi hyvin pieniä, yksinkertaisia ja arkisia.

3. Tunne organisaatiosi vaikuttamiskeinot ja hyödynnä niitä

Muista hyvän argumentoinnin perusasiat: perustele asiasi selkeästi, esitä rakentavia ratkaisuja ja luota siihen, että kaikki haluavat tosiasiallisesti ratkaista ongelmat, jotka aiheuttavat ymmärrettäviä hankaluuksia. 

Muista, että vaikuttamisen tapoihin on tärkeä tutustua heti, kun liityt työyhteisöön. Työyhteisön toimintaan vaikutetaan kaikkein tehokkaimmin työkokouksissa, esimieskeskusteluissa ja sisäisen viestinnän kanavissa sekä muissa sovituissa vaikuttamistilanteissa. "Eikö tästä asiasta ole puhuttu jo vuosia" -kysymyksen taustalta voi joskus paljastua myös ongelma: on puhuttu, mutta käytävillä, selän takana tai kuppikunnissa - ei suinkaan tilanteissa, joissa epäkohtia voitaisiin oikeasti korjata.

4. Lähesty ongelmia ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti

Me kaikki kommunikoimme rakentavammin järjen kuin suurten tunteiden varassa. Jos kuohut, rauhoitu. Jos tarvitset rauhoittuaksesi kunnon yöunet, ota ne. 

Tunteita kannattaa kunnioittaa, sillä niillä on todellista valtaa myös siihen, miten ilmaisemme asiamme. Kun käsittelyssä on ongelma, joka aiheuttaa voimakkaitakin tunteita, ne ovat omiaan sitomaan katseemme. Ratkaisujen hakemisessa on kuitenkin nähtävä tavoitteisiin asti ja siksi tarvitsemme myös järkeä. Järki auttaa jäsentämään asiat siten, että ne tulevat muillekin ymmärrettäviksi. 

5. Hyvät tavat kaunistavat

Jotkut vetäytyvät keskusteluissa täysin passiivisiksi ja purnaavat asioista käytäväpalavereissa; toiset dominoivat yhteisiä tilanteita valtaamalla ilmatilan yksin itselleen. Jotkut ovat herkempiä äksyilemään, toiset ovat liiankin kilttejä ja nielevät epäasiallista käyttäytymistä samalla sitä hiljaisuudellaan sallien. 

Usein tämän kaltaisia tapoja selitetään persoonallisuustekijöillä tai esimerkiksi temperamentilla. On tärkeää erottaa toisistaan, millaisia olemme ja miten toimimme. Vuorovaikutustapamme ovat sanojen, eleiden ja tekojen valintoja erilaisissa tilanteissa. Ihminen ei voi temperamentilleen paljoa, mutta kunkin on osattava tulla omansa kanssa toimeen.

6. Kanna vastuu omasta hyvinvoinnistasi

Työtä on jaksettava, mutta siitä voi myös innostua. Hyvinvointi on pohjimmiltaan sitä, että inhimilliset perustarpeesi tulevat tyydytetyiksi. Kun syöt ja juot terveellisesti, nukut ja liikut säännöllisesti, sosiaalinen elämäsi on tasapainossa ja osaat myös palkita itsesi nautinnoilla, voit hyvin ja se antaa sinulle voimia työhönkin. 

Voidessamme hyvin, kestämme myös ajoittaista stressiä, painetta ja vastoinkäymisiä. Psyykkisestä hyvinvoinnista puhuttaessa, puhumme myös psykologisesta joustavuudesta. Se tarkoittaa esim. riittävää stressinsietokykyä ja "turnauskestävyyttä". Hyvinvointi ei vaarannu vaikka aina ei tuntuisikaan vain kivalta: se vaarantuu silloin, kun laiminlyömme luontaiset tarpeemme.

7. Kehitä itseäsi

Yhteiskunta muuttuu ja sen mukana työmme. Harvalla toimialalla jäädään eläkkeelle työstä, johon aikanaan ryhdyttiin ja johon opiskeltiin kouluissa.

Opimme koko elämänkaaren ajan uusia asioita. Vaikka oppimisen prosessit voivat hidastua iän myötä, moni sanoo oppivansa uusia asioita jopa syvällisemmin kuin nuorena. 

Usko itseesi ja suhtaudu uusiin asioihin terveellä uteliaisuudella. Jyrkän ein hokeminen tarkoittaa usein myös olemattomien esteiden rakentamista itselle. Kielläthän silloin oman kykysi oppia siinä missä muutkin.

8. Ole aktiivinen työyhteisön vuorovaikutuksessa

Anna ja ota vastaan palautetta, ja pyydä sitä tarvittaessa. Työpaikalla ei arvioida ihmisten olemuksellisuuteen, identiteettiin, sukupuoleen tai esim. uskonnolliseen tai kulttuuriseen taustaan, poliittiseen vakaumukseen yms. liittyviä asioita. Työ on sopimus tehtävistä ja niiden tekemisen tavoista, ja tämä ohjaa myös työyhteisön vuorovaikutusta.

Vie aina työtä eteenpäin, kun annat palautetta. Jos joudut antamaan korjaavaa palautetta, ohjaa ja korjaa työtä, etsi ja rakenna hyviä ratkaisuja.

Muista, että myönteisen palautteen antaminen on aina tehokkaampaa kuin kielteisen: kun keskityt onnistuvuuteen ja palkitset siitä positiivisella palautteella, vahvistat myönteistä toimintaa. Jos annat vain negatiivista palautetta, olet fokusoitunut ongelmiin ja esteisiin. Se on omiaan luomaan lamaannuttavaa, turhauttavaa ja uuvuttavaa ilmapiiriä koko työyhteisössä.