Palautetaidot
Kuinka annan ja otan vastaan palautetta?

1. Palautteen antaminen

Palaute on kehittymisen kannalta välttämätöntä. Meidän on hyvä tunnustaa avoimesti sekä onnistumiset että virheet. Virheet ovat rikkautta, kun niistä voi oppia. Tämä edellyttää sitä, että mokat voidaan myöntää pelotta ja käsitellä kypsästi.

Palautteessa ei ole kyse henkilöstä. Korjaavassa palautteessa on tärkeätä juuri korjaaminen: sen varsinainen tarkoitus on etsiä ja esittää ratkaisuja, joiden avulla voidaan toimia jatkossa paremmin.

Positiivisen palautteen kynnyksen on hyvä olla mahdollisimman matala. Sen tarkoituksena on vahvistaa myönteistä toimintaa ja ihmisten uskoa vahvuuksiinsa.

Älä tee kiittämisestä ja kannustamisesta harvinaista: pääasia on, että saat suun auki silloin, kun tunnet ylpeyttä ja iloa toisten onnistumisesta. 

Osoita huomaavasi ja arvostavasi ihmisten työpanosta. Pienet sanat ja eleet ovat usein kaikista tärkeimpiä.

Palautteen antamisen ABC

A 

Vahvista myönteistä toimintaa kiittäen, kehuen ja kannustaen. Ilmaise avoimesti tyytyväisyytesi.

Kannusta kaikkia tasapuolisesti. Korjaava palaute annetaan henkilölle kahden kesken.

Ole luonteva ja rehellinen - palautteen on oltava aina uskottavaa.

2. Palautteen vastaanottaminen

Kun saat korjaavaa palautetta, muista, että sen antaja ilmaisee samalla myös luottavansa sinuun. Korjaavan palautteen saajan uskotaan ymmärtävän virheensä ja kykenevän myös korjaamaan se.

Kuuntele tarkoin, mitä palaute varsinaisesti koskee ja auta palautteen antajaa tarvittaessa kysymyksillä, jotka helpottavat parempien ratkaisujen löytämistä ja ymmärrettävyyttä.

Joillekin kehujen vastaanottaminen voi olla jopa negatiivista palautetta vaikeampaa. Sen syitä voi olla monia, mutta jos tunnet kehumisesi jollain lailla kiusalliseksi, mieti, mistä se voisi johtua. 

Positiivisen palautteen tarkoitus on auttaa sinua tuntemaan vahvuutesi ja onnistumisesi. Se kertoo sinulle, mikä riittää hyvin tehdyksi työksi.

Joskus olemme itseämme kohtaan niin ankarat tuomarit, että piinaamme itseämme jopa kuvittelemillamme vaatimuksilla sen sijaan, että hyväksyisimme "riittävän hyvän". 

Tällöin voi olla kyse omaksutuista tavoistamme kokea hyväksyntää ja arvostusta. Silloin on opeteltava hyväksymään itsensä myös taitavana, osaavana ja riittävän hyvänä tyyppinä, joka ansaitsee kehunsa ja arvonsa.

3. Palautteen pyytämisen taito

Arkisen työn jokapäiväisyys aiheuttaa joskus sitä, että työyhteisön jäsenet alkavat suhtautua toisiinsa ja yhteiseen työhönsä itsestään selvyyksinä. Tällöin palautteen antaminen ja saaminen voi yksinkertaisesti unohtua, mutta sen seuraukset ovat aina merkittävät. Ihmiset kokevat, ettei palautetta anneta eikä myöskään arvostusta heidän tekemälleen työlle. He alkavat turhautua, joskus jopa uupua.

Pyytäessäsi palautetta muistutat esim. johtajia palautteen merkityksestä ja palautteen antamisesta johtamisen taitona. Pyytäessäsi palautetta osoitat myös kehittämishalukkuuttasi ja sitä, että otat hommasi tosissaan.

Palaute on tosiaankin tarve, ei pelkkä kehujen kuuntelemisen halu. Saamme selvän omasta suoritustasostamme ja yhteisen työn suuntaviivoista yksinkertaisesti puhumalla niistä. Siksi palaute on tärkeää ja tekee sen pyytämisestäkin yhden tärkeimmistä työyhteisötaidoista.