Innostava työyhteisö
Et ole yksin!

Elämän ilo syntyy yhteydestä toisiin ihmisiin - ja sama pätee työelämään.

Kasvun ja muuttumattomuuden asenteet

Amerikkalainen psykologiantutkija Carol Dweck tunnetaan mindset-käsitteestään. Dweck jakaa menestyksen kannalta tärkeät asenteet kasvun asenteisiin (growth mindset) ja muuttumattomuuden asenteisiin (fixed mindset).

Asenteet ovat itseen liitettyjä ajattelumalleja ja uskomuksia. Usein muuttumattomuuden asenteet ilmenevät puheissamme: "En koskaan opi..."; "En ole matemaattisesti lahjakas..."; "Ei minun iässäni..." jne. Muuttumattomuuden asenteet ovat siis negatiivisia kuvitelmia, joilla estämme itseämme tunnistamasta todelliset mahdollisuutemme.

Kasvun asenteilla tarkoitetaan itseen kohdistuvia myönteisiä käsityksiä, joita voimme myös vahvistaa. Niiden varassa uskallamme oppia, yrittää ja kokeilla uutta - lopulta myös iloita uusista oivalluksista ja taidoista.

Kasvun asenteet ovat tärkeitä, sillä kaikki työ muuttuu nykyään nopeasti. Kun trendit ja organisaatiot muuttuvat, joudumme useammin arvioimaan työn tekemisen tapoja analyyttisesti ja voimavarakeskeisesti. Muuttumattomuuden asenne, joka piinaa ihmistä itseään hokemalla "et opi, et jaksa, et pysty" kääntyy nopeammin häntä vastaan kuin ne tosiasialliset muutokset, joihin lopulta joudumme.

Innostavissa valmennuksissa tutkimme myös asenteita ja niiden valtaa yksilön ja yhteisön tasolla: Minkälaisella puheella estämme itse itseämme uudistumasta? Minkälaisella puheella edistämme yhteistä uskoa vahvuuksiimme ja mahdollisuuksiimme? Miten vaikutamme toisiimme ja kuinka voimme innostaa toisiamme vapautumaan "sisäisistä piinaajista"?

Mitä ovat työyhteisötaidot?

Ammatillisuus perustuu työssä tarvittavien tietojen ja taitojen varaan. Nämä taidot sisältävät myös kyvyn toimia asiallisella tavalla ammatillisissa tilanteissa ja rooleissa sekä kollegiaalisissa ja asiakassuhteissa. Työyhteisötaidoiksi nimitetään ammatillisia perustaitoja, joiden avulla kykenemme hyvään yhteistyöhön kaikkien kanssa.

Ammatillisuudella on siis sosiaalinen ulottuvuutensa. Se tarkoittaa sitä, että odotamme ihmisten käyttäytyvän tietyissä rooleissa tietyillä tavoilla. Näihin odotuksiin vastaaminen helpottaa yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen ryhtymistä ja selkiyttää yhteistä "pelikenttää" parantaen mm. vaihtuvien tilanteiden ennakoitavuutta. Näin työyhteisötaidot vahvistavat koko organisaation uudistumiskykyä, resilienssiä.

Joskus epäammatillista käyttäytymistä halutaan selittää persoonallisuustekijöillä, kuten temperamentilla tai epämääräisillä arvioilla omasta ja toisten luonteista. On hyvä ymmärtää, ettemme ole kuitenkaan yhtä kuin vuorovaikutustapamme.

Erilaisuus on rikkautta myös työyhteisössä: toisia ei tarvitse arvostaa eroista huolimatta vaan juuri niiden vuoksi. Arvostus on yksi keskeisistä asenteista, joille vahvat työyhteisötaidot perustuvat.

"Toisia ei tarvitse arvostaa eroista huolimatta vaan juuri niiden vuoksi."

Kysy lisää innostamisesta!

Kaikki tarvitsevat palautetta!

Kun palaute tulee puheeksi, luulemme aihetta usein jollain erityisellä tavalla itsellemme hankalaksi. Olemmehan omaksuneet myös "suomalaisuuden narratiivin", joka hokee yleistotuuksiksi väitteitä kansanomaisesta mykkyydestä ja yleisestä happamuudesta. Joko olisimme valmiita luopumaan tämän kaltaisista uskomuksista?

Toinen palautetatoihin helposti liitettävä luulo on, että meidän tulisi jotenkin muuttaa itseämme "palautehenkisemmäksi". Hyvä palaute on aina rehellistä ja avointa: teennäiset, ylivirkeät hokemat eivät tee monenkaan oloa kovin mukavaksi. Pikemmin on kyse vain siitä, saammeko sanotuksi ja kuulemmeko todella, mitä meille kerrotaan.

Lue lisää palautetaidoista TÄSTÄ.

Ota yhteyttä!