Ruby menee kouluun
Kertomus sitoutumisen ja esimerkin voimasta

Amerikkalainen Ruby Bridges teki historiaa kävellessään kouluun marraskuun 14. päivänä vuonna 1960. Hän oli William Frantz Elementary Schoolin ensimmäinen afroamerikkalainen oppilas.

Muistamme Martin Luther King Juniorin varmasti 1960-luvun Yhdysvaltain tunnetuimpana ihmisoikeustaistelijana. MLK jäi historiaan sekä kuuluisalla "I have a dream" -puheellaan että traagisen kuolemansa takia. Martin Luther King Jr. ajoi erityisesti etelävaltioiden mustien asiaa. Hänen ja muiden aktivistien ansiosta osavaltiot alkoivat purkaa eriarvoistavia rakenteitaan ja New Orleanskin sai lopulta määritellä itse, ketkä pääsevät sen kouluihin opiskelemaan, ja millä edellytyksillä.

Ruby Bridges läpäisi muutaman muun lapsen kanssa pääsykokeet ja sai oikeuden opiskella William Frantzissa, joka oli aiemmin ollut vain valkoisten koulu. Hän oli mustista lapsista kuitenkin ainut, joka lopulta kirjautui koulun oppilaaksi. Muut peruivat tulonsa aivan ymmärrettävistä syistä. Mustien kansalaisoikeuksia vastustettiin usein myös väkivaltaisesti.

Juuri väkivaltaisuuksien takia liittovaltio lähetti Rubylle turvamiehet. Hän käveli uhkauksia huutelevan väkijoukon keskeltä kouluun FBI-miesten saattelemana joka ikinen päivä. Koska vihamielinen väki tungeksi koululla luokkiin asti, Ruby oli eristettävä muista oppilaista. Hän opiskeli ensimmäisen päivänsä rehtorin kansliassa, minkä jälkeen nuori chicagolaisopettaja Barbara Henry opetti Rubya vapaiksi jääneissä luokkahuoneissa ja muissa koulun tyhjissä tiloissa. Aluksi Rubylla ei siis ollut ikätovereihinsa mitään yhteyttä.

Ymmärsikö kuusivuotias Ruby paljoakaan siitä, minkälaista sankaruutta hän osoitti koulumatkoillaan? Luulen, että hänelle sankareita olivat lähinnä liittovaltion miehet ja oma opettaja. Kuusivuotias tyttö ei muuttanut maailmaa yksin. Maailmaa muutettiin yhdessä. Maailmaa muutettiin uskomalla kestävämpiin arvoihin ja sitoutumalla niihin. Myös Rubya kasvatettiin tähän uskoon - vieläpä kovimman kautta.

Nimittäin, kun liittovaltion miehet hakivat tytön kouluun, he joutuivat todella suostuttelemaan hänet joka aamu yhteen tekoon, mikä Rubyn täytyi tehdä - piti hän siitä tai ei. Ruby ei saanut kääntää päätään. Rubyn oli pidettävä katse suoraan edessään siitä riippumatta, mitä solvauksia ja uhkauksia ihmisjoukosta kuului. Ruby sai pelätä, hän sai itkeä, hän sai tuntea mitä tahansa tunteita. Mutta päätään hän ei saanut kääntää - ei missään tilanteessa.

Ruby totteli. Hänen määrätietoisesta katseestaan räpsittiin historiallisia lehtikuvia, jotka levisivät heti kaikkialle Yhdysvaltoihin. Pieni tyttö innoitti taiteilijoita, aktivisteja ja poliitikkoja pelkästään katsomalla ja kävelemällä eteenpäin - joka päivä. Norman Rockwellin maalauksessa "The problem we all live with" sinnikäs Ruby astelee seinään spreijatun nigger-herjan ohi. Maalauksesta tuli tasa-arvoliikkeen innostava symboli.

Ajan mittaan tilanne rauhoittui. Vihamieliset joukot hävisivät koulun tontilta ja Rubykin pääsi liikkumaan ilman miesvartiota. Jo seuraavana vuonna kouluun tuli monia afroamerikkalaisia oppilaita ja uudet järjestykset alkoivat vakiintua. William Frantzin koululla seisoo nykyään pientä Rubya esittävä veistos, jossa hän astelee määrätietoisesti kohti sivistystä ja yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenen kansalaisvalmiuksia. Teos rinnastaa Rubyn Schindlerin ja Gandhin kaltaisten ihmisoikeustaistelijoiden saavutuksiin. Juuri Gandhi puhui "sinä muutoksena olemisesta, jonka haluat maailmassa nähdä". Ruby ei puhunut, hän toimi, sitoutui ja vaikutti. Mitä muuta tarvitaan johtamiseen kuin vaikuttavaa sitoutumista ja toimintaa?

Ruby Bridges-Hall asuu edelleen New Orleansissa ja johtaa nimeään kantavan säätiön toimintaa. Säätiö tekee kasvatustyötä, jonka tavoitteena on edistää kansalaisryhmien keskinäistä yhteiseloa, dialogia ja toimijuutta. Ruby uskoo kasvatukseen ja näkee sen yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeimmäksi keinoksi.