Empatia
Mielen resurssi

Empatia on inhimillinen resurssi eli luontainen voimavara, "mielen työkalupakki" - ei vain joidenkin leimallinen luonteenpiirre tai toisilta täydellisesti puuttuva hyve. Empatian ansiosta kykenemme eläytymään toisen kokemukseen, tunteisiin ja tilanteeseen silloinkin, kun ne eivät ole itsellemme kokemusperäisesti tuttuja. Empatian avulla voimme ymmärtää myös erilaisia näkökulmia ja ajattelua. Sen ansiosta voimme kehittää myös omaa ymmärrystämme asiakokonaisuuksista ja vahvistaa mielipiteidemme perusteluita.

Empatiaan perustuvat niin hyvät työyhteisö- ja johtamistaidot kuin organisaation asiakasymmärryskin. Empatiaa voidaan vahvistaa sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Empaattisen johtajan taitoa on johtaa myös työyhteisöään empatiaan, eli hyvän dialogisuuden ja keskinäisen kunnioituksen kulttuuriin.

Hyvässä työyhteisössä empaattisuus ilmenee tiedostavana ymmärryksenä oman vuorovaikutuksen merkityksestä koko työyhteisöön. Sanotaan, että kaikkien ihmissuhteiden tärkeimmät sanat ovat kiitos ja anteeksi. Kun ymmärrämme omaa ja toisten tarvetta tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme, osaamme rakentaa ja pitää yllä myönteistä ilmapiiriä.

Roolit ja hiearkiat

Erilaiset roolit ja hierarkiat kuuluvat työelämään. Ne selkiyttävät yhteistyötä ja edistävät eri osatekijöiden saumatonta yhteenliittymistä. Hierarkioista puhutaan usein negatiiviseen sävyyn, mutta käytännössä luomme sellaiset heti, kun perustamme pienenkin yhteisön. Myös johtajuus järjestetään yhteisöissä luonnostaan, oli johtajaksi nimitetty joku taikka ei. Hierarkia on siis itsessään neutraali ilmiö.

Hierarkiat eivät sinällään tarkoita ihmisten keskinäistä arvo- tai paremmuusjärjestystä. Niitä tarvitaan vain yhteistyön ja prosessien kokonaisuuksien vuoksi. Työyhteisöissä, joissa johtajuus on jollain tavalla heikkoa tai jatkuvasti kyseenalaistettua, tavataan usein tiukkaa, "nokkimisjärjestystä" korostavaa hierarkkisuutta. On rakennettu jyrkkä sisäinen hierarkia, jossa kovinta valtaa eivät välttämättä käytä legitiimit johtajat lainkaan.

Siellä, missä tiimi toimii keskenään hyvin, voi heikompikin johtaja pärjätä joskus ihan hyvin. Täydellistä johtajaa ei nimittäin olekaan ja siksi häntä kohtaan on turha esittää vaatimuksia, joita hän ei voi yksin täyttää. Myös johtaminen on yhteispeliä. Johtajan on ohjattava työtä, konkretisoitava tavoitteet ja rakennettava yhdessä muiden kanssa ratkaisut niiden saavuttamiseksi. Johtaminen voi onnistua vain, kun näihin sitoudutaan yhdessä. 

Sitoutuva joukkuepelihenki syntyy juuri empatian avulla. Empaattisessa työyhteisössä hierarkiat ja roolit palvelevat tarkoitustaan ja ovat vapaita niitä heikentävistä vaikuttimista.

Empatia fysiologisena rakenteena

Empatia "asuu" etuotsalohkossamme, jonka hermosolut ovat erikoistuneet ns. peilaamiseen. Empatian, "mielen teorian", avulla osaamme tulkita toistemme sanattomiakin viestejä, jotka muodostavat inhimillisestä vuorovaikutuksesta suurimman osan. Kykenemme ymmärtämään toistemme kokemuksia, ajattelua ja tunteita sanojen takana - jopa niiden puuttuessa. Välitämme toisillemme ns. tunnetietoa, joka on yhteisymmärryksen kannalta usein tärkeämpääkin kuin se, mitä on varsinaisesti sanottu. Omiin tulkintoihin ei voi kuitenkaan luottaa sokeasti. Parhaat ihmistuntijat ovat yleensä niitä, jotka osaavat esittää parhaat kysymykset.

Ihminen rakentaa minänsä vuorovaikutussuhteissa ja tähän sisältyy myös käsitys omasta arvokkuudesta. Voimme huomioida toisemme hyvin, kun olemme saaneet riittävän kokemuksen omasta huomioiduksi tulemisestamme. Henkilöt, joiden empatiankehitys on häiriintynyt huomattavasti, ovat tyypillisesti kokeneetkin vakavia, toistuvia laiminlyöntejä, joiden vuoksi heidän käsityksensä omasta ja toisten arvosta ei ole voinut kypsyä. Väkivallan tekijä on usein väkivallan uhri, ja se pätee myös henkiseen väkivaltaan. Merkittävät empatian puutteet ovat kuitenkin melko harvinaisia emmekä voi leikkiä köökkipsykologeja työpaikoilla.